Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutus lähi- tai etäpalveluna
Edunvalvontavaltuutuksella määrätään kuka päättää asioista, jos itse ei enää pysty
Edunvalvontavaltakirja, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvontasopimus – tässä muutama nimike, joilla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla henkilö voi päättää siitä, kuka on hänen edunvalvojansa eli hoitaa hänen asioitaan, kun oma kyky hoitaa asioita on menetetty.
Vuonna 2007 voimaantullut laki edunvalvontavaltuutuksesta toi mukanaan mahdollisuuden määrätä ennakoivasti omaan edunvalvontaan liittyviä seikkoja, kuten edunvalvojan henkilöllisyys sekä asioiden hoitamisen tapa ja toimivallan laajuus.
Edunvalvontavaltuutetulla voi valtakirjan mukaan olla laajemmat oikeudet kuin ns. virkaholhoojalla esimerkiksi rahan käyttöön ja sekä henkilökohtaisten asioiden järjestämiseen liittyen.
Ehkä merkittävin hyöty edunvalvontavaltakirjan antamisella on se, että voi valita asioiden hoitajaksi luotettavan sekä läheisen henkilön, joka hoitaa asioita kokonaisvaltaisesti, eikä vain laskujen maksamista ja kirjanpitoa.
Edunvalvontavaltakirjan laatiminen
Edunvalvontavaltakirjan laatiminen käy kätevästi jopa 50 minuutissa, jos tiedetään etukäteen, mitä halutaan.
Jos punnitaan eri vaihtoehtojen välillä ja halutaan enemmän neuvontaa edunvalvontaan liittyen, niin kannattaa varata 75 minuutin palveluaika, jotta paperit saadaan kuntoon kerralla.
Mikäli ajatuksissa on laatia edunvalvontavaltakirja ja jokin muu asiakirja, tarvitaan vähintään 75 minuutin aika. Suuremmissa kokonaisuuksissa tarvitaan yleensä useampi neuvotteluaika.
Nyt palveluaikoja on saatavilla myös etäyhteydellä, jolloin asian voi hoitaa vaikkapa suoraan kotisohvalta ja perinteistä palvelua edullisemmin.
Varaa aika kalenterista
Asiakirjan laatiminen (1) 50 min, 200 €
Lähipalvelu
Edunvalvontavaltuutuksella määrätään asioista etukäteen
Edunvalvontavaltuutus on ainoa tapa määrätä omista asioista sen jälkeen, kun lääkäri on todennut edunvalvonnan tarpeen ja edunvalvoja on määrätty.
Koska tekijä ei enää valtuutuksen voimaantullessa ole kykenevä tekemään asiakirjaa, on edunvalvontavaltuutuksen muoto ja tekemistapa hyvin tarkkaan määrätty ja siihen sovelletaan testamentin muotomääräyksiä koskevia säädöksiä, joita kannattaa noudattaa, ettei asiakirja osoittaudu myöhemmin täysin pätemättömäksi.
Yleensä edunvalvontavaltuutus tehdään, kun jotain oleellista muuttuu omassa elämässä.
Edunvalvontavaltuutuksen tekemisen yleisimpiä vaikuttavia tekijöitä:
- ikääntyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen
- todettu muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale-tauti, otsaohimolohkorappeuma, Parkisonin tauti ja MS-tauti
- tapaturma tai onnettomuus tuttavapiirissä
- leikkaushoidon tarve ja sairaalaan meno
- tunne asioiden hoitamisen liiallisesta vaikeutumisesta digitaalisesti
- aistien ja hienomotoriikan heikkeneminen
- ystävän kertoma huono kokemus virkaholhoojasta
- palvelukotiin siirtyminen
- yrittäjän sairastelu, eläköityminen
Edunvalvontavaltuutuksella turvaat hyvän asioiden hoidon
Edunvalvontavaltuutuksessa tekijä määrittää itse, miten edunvalvoja hoitaa taloudellisia asioita ja miten henkilökohtaiset asiat, kuten hoito, toteutetaan.
Valtuutuksella voi laajentaa edunvalvojan toimivaltaa esimerkiksi omaisuuden realisoimisen ja järkevän sijoitustoiminnan mahdollistavaksi, jotta tarvittaessa on käytettävissä tarpeeksi varoja kunnolliseen hoitoon, apuvälineisiin ja auttajiin sekä myös elämän luksukseen sitä halutessaan.
Edunvalvojalle helpotusta ja mahdollisuuksia keskittyä hyvinvointiin kirjanpidon sijasta
Lain mukaisesti määrätyllä edunvalvojalla on vuosittainen tilintekovelvollisuus Digi- ja väestötietovirastolle, joka myös maistraattina paremmin tunnetaan. Usein läheinen henkilö on jopa kieltäytynyt tehtävästä sen mukanaan tuoman paperityön vuoksi.
Edunvalvontavaltuutuksella voi helpottaa edunvalvojan urakkaa ja pienentää tilinpitovelvollisuutta, jolloin aikaa ja energiaa jää käytännön tasolla valvoa päämiehen etuja paremmin.
Useimmiten edunvalvojaksi halutaan nimetä oma puoliso tai joku lapsista. Tällaisessa tilanteessa edunvalvonta on hyvin luonnollista, lähes samanlaista kuin vanhemman ollessa lapsensa holhoojana, jolloin huolehtiminen sekä asioiden hoitaminen päämiehen parhaaksi on automaattista ja perustuu vahvaan tunneyhteyteen.
Jos hoidettava varallisuus on mittavaa tai tarvitsee erityistä asiantuntemusta, kannattaa miettiä myös edunvalvonnan jakamista eri henkilöiden kesken tai useamman henkilön yhteisillä päätöksillä.
Esimerkkejä, joissa edunvalvontavaltuutusta olisi tarvittu
Vaimo toimi miehensä auton kuljettajana. Vanha, huono auto. Maistraatti ei antanut lupaa ostaa miehen rahoilla uutta autoa, koska tämä ei pystynyt ajamaan autoa.
Mummu sai aivoinfarktin 67-vuotiaana. Ei voinut antaa lapsille ja lapsenlapsille enää joulu- eikä syntymäpäivälahjoja, vaikka olisi halunnut.
Isä ei päässyt tyttärensä häihin ulkomaille, kun varoja ei voitu käyttää saattajan matkan kustantamiseen.
Isoisän konjakit jäivät ostamatta, kun kyse oli turhuudesta.
Isoäidin kasvohoitoihin ei rahaa, kun ei välttämätöntä menoa, samoin teatterit jäivät väliin intohimoiselta katsojalta.
Ennakointia ja turvaa tulevaisuudelle
Edunvalvontavaltakirjan laatimisen yhteydessä pohditaan usein omien asioiden hoitamista ja omaisuuden turvaamista hyvin laajasti ja halutaan laatia asiakirjat, joilla elämän häiriötön kulku taataan itselle ja läheiselle kaikissa vaiheissa; usein edunvalvontavaltakirjan seuraksi laaditaan testamentti sekä päivitetään avioehtosopimusta.
Kerralla enemmän edullisemmin
Edunvalvontavaltakirjassa, samoin kuin testamentissa ja avioehtosopimuksessa on oltava kaksi todistajaa, joten useammankin asiakirjan todistaminen käy kätevästi samalla kertaa. Mikäli tehdään kummallekin puolisolle yhtäaikaa edunvalvontavaltuutus, niin kumpikin voi miettiä itselleen sopivat määräykset saman neuvonnan perusteella ja säästetään sekä aikaa että rahaa.